Puistokonsertit kautta aikain

Tietynlaisia puistokonsertteja on järjestetty varmasti ennen kirjoitetun historian alkua. Mikäpä onkaan hienompi tapa viettää lämmin kesäpäivä, kuin juhlistaa sitä osaavien artistien musisointia ja esiintymistä seuraten ja tästä nauttien. Muinaisten konserttien mainonta lienee kulkenut enemmän suusta suuhun, sillä ennen kirjoitetun kielen kehittymistä ei pamfletteja juuri jaeltu. Konserttien sisältö ja esiintyjät ovat vaihdelleet sukupolven kovimmista nimistä aina lähiseudun pätevimpinä pidettyjen väenvillitsijöiden kohkaavaan rokkaamiseen. Ennen sähkökitaroita ja rumpukoneita soittimiksi on riittänyt pajupilli ja soittimista kaunein – ihmisääni.

Puistokonsertin toiseksi tärkein elementti, yleisö, voi koostua muutamasta hengestä aina satoihin tuhansiin yksilöihin saakka. Yhdessä historian kuuluisimmista puistokonserteista Simon ja Garfunkel esiintyivät miltei Helsingin väkilukua vastaavalla yleisölle New Yorkin keskuspuistossa. Väkeä on arvioitu olleen jopa yli puoli miljoona päätä. Huimaava luku, vaan olivatpa artistitkin omaa luokkaansa. Tämä syyskuinen 80-luvun alun päivä on oma palansa historian havinaa, ja voin näin jälkikäteen ainoastaan maalata mielikuvia, kuinka “The Sound of Silencen” ensisävelet ovat hiljentäneet yleisön ennen hurmaantunutta kannustusta.

Puistokonserttien idea ja konsepti on muuttumaton – huuman tavoittelu

Joku voi mieltää, että puistokonsertista ei voi nauttia ilman päihteitä – ja useinhan näitä päihteiden viihdekäyttäjiä sekaan mahtuukin. Riippuen aikakaudesta ja kulttuurista tämä on ollut joko hyvä tai huono asia. Nykysuomessa eniten nautitut päihteet missä hyvänsä tilanteessa ovat pullollinen kuningas alkoholia toisessa kädessä, ja savuke toisessa. Muinaisessa Mongoliassa taika- ja kärpässienet on kulautettu alas myös kulhollisella airagia samalla, kun paikallinen kurkkulaulannan mestari on aloitellut äänensä avaamista. Akropoliksella kulho viiniä riitti.

Musiikki ja valtava määrä ihmisiä ovat päihde itsessään, eikä muita huumausaineita välttämättä tarvita. Intiimimpi hetki pienellä yleisöllä saattaa kuitenkin ansaita jazz-savukkeen tai siemauksen Karjalaa tai kuohuvaa. Aivan kaikkiin tilanteisiin päihteet eivät kuitenkaan sovi. Emme liene yksin, jos väitämme, että tajuntaan vaikuttavat elementit eivät välttämättä kuulu klassisen musiikin konsertteihin tai aarioihin – edes puistossa. Kuten sanottu, kulttuuri määrittää tajunnan tilan ja sopivan olemuksen kussakin hetkessä. Ihmiset ovat ihmisiä, valtio tekee rikolliset.

Puistokonsertit nykyään

Puistokonsertteja järjestetään ympäri maailman. Nämä ovat usein ilmaisia tai edullisia tapahtumia, joihin hakeudutaan nauttimaan kesäisestä päivästä ja illasta. Vaikka konsertteja järjestetään jos jonkinlaisella musiikkitarjonnalla, on kesä kuitenkin usein yksi yhteinen tekijä konsertille. Tai jos ei varsinainen terminen kesä, ainakin tapahtumat sijoittuvat usein aikaan, jolloin voidaan olettaa olevan edes kohtuullisen kaunis ilma. Tässä voi olla taustalla se, että yleisöä halutaan mukaan mahdollisimman paljon, mutta takaraivossa kukkii myös ajatus, että vaikeahan tuota kitaraa on tumput kädessä kepittää.

Tämä usein toivottu ja odotettu väenpaljous saattaa myös pelottaa, jos satut asumaan puiston, jossa konsertti järjestetään, vieressä. Vuosittain kotimaassammekin lähetetään enemmän tai vähemmän virallisia valituksia lähipuistossa järjestetystä riehasta. Joskus kanssakulkijoidemme kokema ärsytys saa kuitenkin koomisiakin piirteitä. Alkukesästä 2018 Helsingissä järjestetty konsertti aiheutti viranomaisille valituksia melusta jo viikkoa ennen itse tapahtumaa. Tiedä häntä, mutta valituksen aihe oli taidettu merkitä kalenteriin jo alkutalvesta, kun tuntematon ystävämme on saanut tietää konsertin suunnittelusta. Päivä vain on lipsahtanut väärin työlistalle.

Valmistautuminen puistokonserttiin

Entä kuinka varustautua puistokonserttiin? Varustuksen tason määrittää paitsi ilmasto, aiemmin mainittu kulttuuri, tilaisuuden tilaelementti, sekä väestö. Yksiselitteistä vastausta lienee turha hakea internetistä, vaan parhaiten varustelutaso selviää kokemuksen tuomalla varmuudella eri tilanteissa. On kuitenkin pari asiaa, jotka ovat yleismaailmallisesti pätevät ulkoilmakonserttiin varustautuessa. Näitä ovat hyvä ja ehkä avoinkin mieli, sekä säänmukainen pukeutuminen. Ilmasto etenkin täällä pohjolassa osaa yllättää jopa kesäkuun hiihtokeleillä, mutta hyvin suunniteltuna ja oikealla asenteella varustettuna ei osallistujaa haittaa edes räntäsade tai pikkupakkanen juhannuksena.

Muun varustetason määrittääkin sitten yllä mainitut tapahtuma-aika, -paikka, tapahtumalle varattu tila sekä kulttuuri. Kevyt selkäreppuun mahtuva viltti on pääosin napakympin valinta, mutta jos konserttipuiston vahvasti viettävä rinne tapaa kuraantua jo kevyellä tihkusateella, ei viltistä välttämättä ole apua. Kurahousuista sitäkin enemmän! Voi kuinka rattoa onkaan vieriä ilman vastuuta ihmiskeilapallona mutaista rinnettä kohden alapuolella odottavaa yleisöä. Täyskaadon sattuessa voi ilmoille kajauttaa ehkä pahoinpitelyltä pelastavan ”WOODSTOCK!” -huudahduksen. Tilanne laukeaa, tai sivistyneemmässä tilaisuudessa, saatat päästä tutustumaan miekkataksiin ja Poliisit-sarjan kuvausryhmään.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon?

Ennen osallistumistasi kannattaakin tapahtuman mainos lukaista läpi vielä uudelleen. Voitko odottaa lavalla soivan säkkipillin vaiko viulun, kitaran taikka räppärin. Siedätkö soitinta joka soi? Entä siedätkö ihmisiä, jotka ovat intohimoisia tähän tiettyyn soitannan lajiin? Vaikka artisti nauttii esiintymisestä kenelle vain, ovat kulttuurin luomisessa osallistujat avainasemassa. Puistokonserttikokemus on kaikkien kannalta mieluisampi, jos osallistujat voivat jollain tasolla hyväksyä muiden kanssanauttijoiden olemassaolon. Vaikka stereotypioita hieman vierastetaankin, voit hyvillä mielin kärjistää ajatuksiasi pohtiessasi osallistuisitko puistorientoon, vai olisiko kotisohva sittenkin rattoisampi kokemus.

Jaksaisiko sitä kuitenkaan?

Ilman ylimääräisiä antipatioita osallistuminen kannattaa kyllä aina, jos se sopii lainkaan aikatauluusi. Tapahtumasta riippuen saatat jopa haluta raivata tilaa kalenteriisi kyseiselle päivälle. Kutsu ystäväsi mukaan tai lähde hankkimaan uusia. Vaikka vihaisit ihmisiä eikä puhelimesi muistista löydy kuin ”älä vastaa”-nimisiä tuttavuuksia, voit nauttia puistokonserttien tunnelmasta. Artistit saattavat olla vain taustahuminaa muutoinkin upeassa kokemuksessa, jossa pääset kokemaan vallattoman riemun osana jotakin itseäsi suurempaa. Kun iltahämärä suviyössä syvenee, saatat herätä tilanteeseen ajatellen: ”Näinköhän muinaiset esi-isänikin juhlivat täällä Keravan yössä!”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Go Top